HP-svorak-näppäimistöasettelu
Viimeksi muokattu: 26.1.2020
Opiskelujeni alkuvaiheessa vuonna 2008 päätin opetella kymmensormijärjestelmän kunnolla. Tätä ennen minulla oli käytössä jokin epämääräinen näppäintenpainallustekniikka. Olin tuolloin jotain kautta tutustunut vaihtoehtoisiin näppäimistöasetteluihin kuten Dvorakiin1, ja päätin hylätä perinteisen Qwerty-näppäimistöasettelun. Luullakseni kimmokkeena tähän oli se, etten pitänyt Qwerty-asettelun suunnitteluperiaatteesta: näppäinten paikathan on valittu niin ettei eräs 1870-luvulla käytössä ollut mekaaninen kirjoituskone menisi niin usein jumiin nopeasti kirjoitettaessa ja asettelu vakiintui sattumalta. Miksi siis 150 vuotta myöhemmin käyttäisin tätä asettelua, kun alkuperäinen ongelma on jo ajat sitten poistunut? Toiseksi Qwerty-asettelu on järjetön suomen kieltä kirjoitettaessa: helpoiten näppäiltävien kirjainten joukosta löytyvät D, F, joiden frekvenssit ovat melko alhaiset.2 Vaikka Dvorak onkin suunniteltu englannin kirjoittamiseen, se soveltuu hyvin myös suomen kirjoittamiseen (ks. alla). Lisäksi olin kiinnostunut Dvorakin väitetyistä ergonomiahyödyistä. Ergonomiahyötyjä ei käsittääkseni ole vakuuttavasti osoitettu, mutta ainakin itse pidän oman näppäimistöasetteluni ”näppituntumasta”.
Svorak ja siitä muokattu HP-Svorak
Suomea kirjoittaessa tarvitsee ainakin lisäkirjaimet Ä ja Ö, joita ei Dvorak-asettelusta löydy. Mikä siis neuvoksi? Asiaa tutkiessani törmäsin Magnus Engströmin kehittämään Dvorak-murteeseen Svorak3, johon on ympätty skandinaaviset kirjaimet Å, Ä ja Ö. Lisäksi Engströmin Svorak A5 -muunnoksessa oli erikoismerkit sijoiteltu järkevämmin ohjelmointia ajatellen. Engströmin asettelu tuntui järkevältä, sillä erona Dvorak-asetteluun on muutamien välimerkkien paikat – kaikki muut kirjaimet ovat samalla paikalla. En ollut täysin tyytyväinen Engströmin erikoismerkkien asetteluun, joten kehittelin tätä edelleen omiin ohjelmointitarpeisiini. Ostettuani Ergodox EZ -näppäimistön jouduin myös sen ongelman eteen, että tässä näppäimistössä on vähemmän näppäimiä oikealla puolella kuin tavanomaisessa suomalaisessa näppäimistössä. Ratkaisuni oli siirtää Engströmin asettelusta pilkkumerkki suomessa ja englannissa harvinaisemman Å-merkin paikalle. Kuva HP-Svorak-näppäimistöasettelusta löytyy alta. Lisäksi alempaa löytyy latauslinkit asettelun käyttöönottoon eri käyttöjärjestelmissä sekä Ergodox EZ -näppäimistössä. Näppäimistöasettelun suunnittelussa oli mukana myös hyvä ystäväni Mikko Harju, minkä vuoksi nimesin asettelun HP-Svorakiksi.
Alla on linkit kuviin HP-Svorak-näppäimistöasettelusta. Kuvat ja tasot viittaavat Ergodox EZ -näppäimistöasetteluun ja sen tasoihin. Kuvista on jokseenkin ilmeistä miten kirjaimet asettuvat normaalilla näppäimistöllä. Ergodox EZ -asettelussa erikoisnäppäimet (Enter, Escape, Space jne.) on aseteltu suurinpiirtein samalla tavalla kuin suomalaisessa Qwerty-näppäimistössäkin. Alla olevat asettelutiedostot Windowsiin ja Linuxiin eivät muuta näiden näppäimien paikkaa. Windowsissa ja Linuxissa kerrokseen 1 pääsee AltGr-näppäimen avulla ja kerrokseen 2 näppäinyhdistelmällä AltGr+Shift. Kerroksia 3 ja 4 ei näissä asettelutiedostoissa ole määritelty. Kerroksen 2 d-kirjaimella merkityt näppäimet tarkoittavat tarkenäppäimiä (engl. dead key). Kerros 3 tarjoaa numpadin ja hiiren liikutuksen näppäimistöllä. Kerros 4 taas tarjoaa useimmille käyttäjille tutun suomalaisen Qwerty-asettelun.
Dvorak vastaan Qwerty
Tässä tulokset seuraavasta testistä: miten suuri osa suomenkielisestä tekstistä voidaan näppäillä siirtymättä pois ns. kotiriviltä, jolle sormet asetetaan kymmensormijärjestelmää käytettäessä (vastaa suomalaisessa Qwertyssä kirjaimia A, S, D, F, J, K, L, Ö). Aineistona olen käyttänyt muutamaa avoimesti saatavilla olevaa suomenkielistä klassikkotekstiä. Mukana vertailussa Qwertyn ja Dvorakin lisäksi myös Colemak-näppäimistöasettelu.4
Teksti | Qwerty | Dvorak | Colemak |
Juha | 26,9 % | 47,7 % | 52,0 % |
Punainen viiva | 28,9 % | 47,6 % | 53,2 % |
Rautatie | 26,3 % | 45,8 % | 51,2 % |
Työmiehen vaimo | 26,4 % | 48,4 % | 52,3 % |
Uutisista kerätyille miljoonalle englanninkieliselle lauseelle vuodelta 20105 testi antaa: Qwerty: 21,1 %, Dvorak: 46,9 %, Colemak: 51,3 %.
Testin johtopäätös on, että Dvorakia ja Colemakia käytettäessä sormia tarvitsee liikuttaa pois kotiriviltä noin 50 % ajasta ja Qwertyllä 70 % ajasta. Siihen mitä tapahtuu muilla testisuureilla tai miten tämä tieto kääntyy ergonomiaväitteiksi, en ota kantaa.
Näppäimistöasettelutiedostot
Ergodox EZ:
GNU/Linux:
Windows XP/Vista/7/8/10: