HP-svorak-näppäimistöasettelu

Viimeksi muokattu: 14.02.2012

Fyysiseen näppäimistöön merkityt kirjaimet ja merkit ovat eri asia kuin se miten näppäimistöön kytketty laite näppäinpainallukset tulkitsee. Täten erotan tässä tekstissä nämä kaksi asiaa. Näppäimistöksi käsitetään 102-näppäiminen PC-näppäimistö tai vastaava laite, ja näppäimistöasettelulla – tai lyhyemmin asettelulla – tarkoitetaan tapaa, jolla näppäimistöön kytketty laite tulkitsee näppäinpainallukset. Huomaa, että vanhoilla kirjoituskoneilla näppäimistön merkit vastaavat täsmälleen näppäimistöasettelua.

Lyhyt katsaus näppäimistöasetteluihin

Jo vuosikymmeniä sitten yleisimmäksi näppäimistöasetteluksi vakiintui ns. Qwerty-asettelu. Qwerty-asettelu esiintyi jo 1800-luvun loppupuolen kirjoituskoneissa. Tuolloin tietyissä kirjoituskoneissa oli ongelmana näppäimien jumiutuminen, mikäli kirjoittaja painoi kahta vierekkäistä näppäintä samanaikaisesti tai ylipäätään lähekkäisiä näppäimiä nopeasti sarjassa. Qwerty-asettelu kehitettiin ratkaisemaan tämä ongelma sijoittamalla usein esiintyvien merkkiparien (englannin kielessä) merkit sopivan kauas toisistaan näppäimistöllä. Qwerty ei ole virallinen standardi näppäimistöasettelulle, vaan historian oikusta juuri tämä asettelu vakiintui. Qwerty on käytössä hyvin laajalti maissa, joissa kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla. Tosin eri maissa erikoismerkit on sijoitettu useallakin eri tavalla (vertaa Us-asettelua ja suomalaista), ja myös pieniä eroja on aakkostenkin asettelussa (vertaa Qwertz- ja Azerty-asettelut, ja suomalaisen asettelun kirjaimet å, ä ja ö).

Qwerty-asettelun lisäksi on tietenkin kehitetty muitakin näppäimistöasetteluja. Mainitsen tässä vain Dvorak-asettelun, joka kehitettiin alun perin vuonna 1936. Dvorak-asettelu kehitettiin aivan toisista lähtökohdista kuin Qwerty-asettelu. Dvorakin tavoitteena on olla mahdollisimman hyvä asettelu englannin kielen kirjoittamiseen. On edelleen jokseenkin kiistanalaista onko Dvorak nopeampi, tehokkaampi ja ergonomisempi asettelu kuin Qwerty. Joka tapauksessa jostain syystä Dvorak-asettelusta ei tullut suosittu, ja se on ollut vain marginaalisen kirjoittajaryhmän suosiossa. Jokaisessa modernissa käyttöjärjestelmässä on kuitenkin mahdollisuus vaihtaa asettelu Dvorakiin (tai sen johonkin murteeseen). Lisäksi markkinoilla on jonkin verran näppäimistöjä, joiden merkinnät ovat Dvorakin mukaisia.

Oma mielipiteeni näppäimistöasetteluista

Minä en ennen vuotta 2008 osannut vielä kirjoittaa kymmensormijärjestelmällä, vaan minulla oli oma epämääräinen tekniikkani. Päätin tuolloin vuoden 2008 syksyllä opetella tämän taidon, ja tein tutkimusta eri näppäimistöasetteluista. En ole enää varma miksi, mutta päätin opetella siihen asti käyttämäni Qwerty-asettelun sijaan kymmensormijärjestelmän Dvorak-asettelulla. Tarkemmin sanottuna valitsin pohjoismaisen Dvorak-murteen nimeltä Svorak A5. Svorak A5 on ruotsalaisen Magnus Engströmin (Engströmin kotisivut) kehittämä Dvorak-murre, johon on ympätty skandinaaviset aakkoset å, ä ja ö, ja jonka erikoismerkkiasettelu on ohjelmointia silmälläpitäen valittu. Kehitin tätä murretta edelleen minulle sopivampaan suuntaan; tästä lisää myöhemmin.

Kymmensormijärjestelmän opetteleminen aivan uppo-oudolla asettelulla on vaikeaa. Tulostin paperille kuvan Svorak-asettelusta ja teippasin sen näyttöni reunaan, jotta voisin tarkistaa eri näppäinten sijainnit. En voinut katsoa sijaintia näppäimistöstäni, sillä näppäimistöön upotetut merkit olivat edelleen Qwerty-järjestyksen mukaisia. Toisaalta kymmensormijärjestelmän opetteluun kuuluu olla vakoilematta näppäimistöä. Minun on vaikea ymmärtää sitä, että etenin opettelussa edes alkua pidemmälle, niin hankalalta se silloin tuntui. Noin kahden kuukauden kuluttua kirjoittaminen sujui jo siedettävästi. Aktiivisemmalla harjoittelulla tuota aikaa olisi varmasti voinut lyhentää. Olen nyt kirjoittanut Svorak-johdannaisellani hieman yli kolme vuotta, ja kirjoitusnopeuteni on noin 60 sanaa minuutissa (yksi sana on viisi merkkiä). Aktiivisella harjoittelulla tätäkin voisi parantaa, mutta en näe siinä mitään erityistä etua. En kirjoita tietokoneella niin paljoa, että nopeudesta olisi mitenkään merkittävästi hyötyä. Ajattelu rajoittaa kirjoitusnopeutta myös. Tällä hetkellä kirjoitan mielestäni mukavan nopeasti sitä mukaa, kun tekstiä päässä syntyy.

En ota tässä objektiivisesti kantaa siihen onko käyttämäni Dvorak-murre parempi kuin Qwerty. Mainitsen, miltä minusta tuntuu ja mitkä asiat olen kokenut eduksi. Tavoitteeni oli oppia kymmensormijärjestelmä eli oppia kirjoittamaan näppäimistöllä siten, että sormet lepäävät kotirivillä, eikä minun tarvitsisi enää vilkuilla mitä painaa. Taitoon kuuluu tietenkin kyky käyttää kaikkia kymmentä sormea. Tämän taidon olen omaksunut ja olen saavuttanut omasta mielestäni tyydyttävän kirjoitusnopeuden. Ohessa tekemieni näppäilyvirheiden määrä on myös vähentynyt. Erityisen tärkeää minusta on se, että asettelussani ohjelmoinnin kannalta tärkeät erikoismerkit ovat Alt Gr -näppäintä pohjassa pidettäessä kotirivillä tai lyhyen matkan päässä tältä riviltä. Tavallisessa suomalaisessa näppäimistössä kaikki erikoismerkit ovat hankalasti numeronäppäimissä. Näin ollen minun ei tarvitse juuri lainkaan siirtää käsiäni kotirivin yläpuolelta kohti numeronäppäimiä. Koen, että tämä tuo huomattavasti ergonomiaa naputteluuni. Vietän jokseenkin paljon aikaa koneella, ja pitkätkin kirjoitussessiot tuntuvat miellyttäviltä: ei kipua eikä särkyä. Vaikka Dvorak suunniteltiin englannin kirjoittamiseen, niin mielestäni se sopii mainiosti suomenkin kirjoittamiseen: minusta tuntuu, että sormia tarvitsee liikutella vähemmän pois kotiriviltä kuin Qwerty-asettelussa. Tämän havainnon jokseenkin vahvistaa sivulla http://chimoosoft.com/articles/dvoraktest.php oleva testi, joka antaa seuraavan tuloksen tämän sivun sisältämällä tekstille (poislukien alla olevan laatikon sisältö):


Dvorak Results:

44%, or 3617 out of 8219 characters are in the home row (only counting eight keys your hands rest on).

Ignoring spaces, 24%, or 1992 out of 8219 home row characters occur in sequence and can be typed without fingers moving from their home positions.

Qwerty Results:

24%, or 2001 out of 8219 characters are in the home row (only counting eight keys your hands rest on).

Ignoring spaces, 8%, or 644 out of 8219 home row characters occur in sequence and can be typed without fingers moving from their home positions.

Oman Dvorak-murteen käytön haittapuolia on tietenkin se, että vieraalla koneella kirjoittaessa on orpo ja hölmö olo. Windows- ja Mac OS X -käyttöjärjestelmissä on oletuksena saatavilla aito ja alkuperäinen Dvorak-asettelu, mutta vaihtaminen omaan murteeseen on kinkkisempää: asentaminen käsittääkseni vaatii admin-oikeudet (korjatkaa jos olen väärässä). GNU/Linux-järjestelmissä selviää kantamalla vaikkapa Usb-muistilla näppäimistöasettelutiedostot (toinen konsoliin ja toinen X:n), asettelun vaihtaminen sujuu tavallisen käyttäjän oikeuksilla. Muita haittapuolia en ole huomannut, jos poisluetaan se seikka, että joutuu välistä kuuntelemaan jurputusta, kun joku epäonninen istahtaa koneelleni.

HP-Svorak-asettelu

Tämä on minun ja ystäväni Mikko Harjun muokkaama versio Magnusin Svorak A5 -asettelusta. Suunnittelufilosofiana on olla mahdollisimman pitkälle yhteensopiva Svorak A5 -asettelun kanssa ja tarjota meidän mielestämme tarpeelliset ohjelmointimerkit mukavilla paikoilla. Tavallisessa kirjoittamisessa tarvittavat erilaiset lainausmerkit ja ajatusviivat löytyvät asettelusta. Lisäksi mukana on jonkin verran eurooppalaisten kielien kirjoittamiseen tarvittavia tarkemerkkejä: akuutti, gravis, sedilji, sirkumfleksi, tilde ja treema. Muiden tarpeellisten merkkien lisääminen on suunnitteilla kotoistus-asettelun (PDF) hengessä. Jäljempänä kuvat HP-Svorak-asettelusta ja latauslinkit eri käyttöjärjestelmille.


Näppäimistöasettelutiedostot

GNU/Linux:

Mac OS X:

Windows XP/Vista/7:

Kuvat asettelusta

Asettelun Windows versio on tehty ohjelmalla Microsoft Keyboard Layot Creator. Yllä olevan KLC-tiedoston voi ladata tähän ohjelmaan edelleen muokattavaksi. Mac OS X -versiota voi muokata esimerkiksi mainiolla Ukelele-ohjelmalla. GNU/Linux-version muokkaaminen käy helposti tekstieditorilla.